Blogeja ulkopolitiikan huipulla

En aikonut tässä blogissa kommentoida politiikkaan tai nk. julkkiksiin liittyviä aiheita. Valitettavasti tulee kuitenkin silloin tällöin luettua lehtijuttuja, jotka väistämättä herättävät tunteita, joita voi blogiin sitten vuodattaa. Olkoon siis.

Soininvaaran (http://www.soininvaara.fi/wordpress) mukaan Katainen teki väärin erottaessaa Kanervan, koska joillain ihmisillä, erityisesti johtavilla apinoilla, on ylikorostunut seksuaalisuus, eli siis Kanervalla tässä tapauksessa. Minä kyllä luulin, että Kanerva sai kenkää ihan jostain muusta syystä.

Joku (http://ihmissuhteet.blogspot.com/) on sitä mieltä, että naiset keskimäärin olisivat onnellisia saadessaa tuollaisia (Kanervan lähettämiä) viestejä tasokkailta miehiltä. Luoja varjelkoon meitä tasokkailta miehiltä ja keskimääräisiltä naisilta. Tosin herää ihmetys, millainen on tasokas mies, joka ei keksi muuta sanottavaa himonsa kohteelle kuin ko. viestien kaltaiset latteudet.

Jarkko Ryynänen (http://jaketsu82.ajatukset.fi/) taas on suorastaan kauhistunut uudesta ulkoministeristä, koska tämä on unohtanut omat mielipiteensä ja ajaa ulkoministerinä täysin päinvastaista politiikkaa kuin itse haluaisi. Eikös Alexander Stubb ole kokoomuslainen? Eikös kokoomus ole porvarihallituksessa jokseenkin samalla painoarvolla kuin keskusta? Onko Stubbin politiikka siis vasemmistolaista, vai onko porvarihallituksen ulkopolitiikka vasemmistolaista? Vai miksi Stubb on täysin päinvastaista mieltä ulkopolitiikan linjasta kuin hallitus? Vai onko sitten niin, että porvarihallituksella ei ole linjaa, ja Stubbilla olisi?

Petteri Oksa (http://merkintoja.blogspot.com/) arvostelee uutta ulkoministeriä kokemattomuudesta. Kysymykseksi jää, kuka olisi sellainen "huipputekijä", jota Petteri ministeriksi kaipailee. Kanervasta ei sellaiseksi ollut, eikä kotimaisten poliitikkojen joukosta tule kyllä ketään muutakaan mieleen.

Kommentoimiani blogitekstejä on julkaistu 6.4.2008 Aamulehden sunnuntailiitteessä muutaman muun ohella. Ainoastaan Mikko Rautalahti (http://kapsi.fi/~watchman/journal) esitti hyvän ja pidemmälle ajatellun näkökulman. Ja tässä on juuri syy siihen, miksi useimmiten jätän blogit lukematta: vain yksi kymmenestä osasi sanoa jotain tolkullista.

Silloin tällöin pulpahtaa mieleeni eräs ajatus, jonka luin jonkun toisen blogista. Itse asiassa tunnen kyseisen bloggaajan, mutten jaksa nyt muistaa hänen nimeään. Joka tapauksessa kyse on miehestä, joka viimeksi hänestä kuullessani asui Kanadassa sikäläisen vaimonsa kanssa ja opetti jotain tietotekniikkaan liittyvää paikallisessa yliopistossa. Ah, nimikin muistui mieleeni: Ilkka Kokkarinen.

Mutta itse ajatukseen: mies on seksin suhteen kuluttaja ja nainen tuottaja. Syystä tai toisesta tämä ajatus saa aina hymyn suupieliini. Ei siksi, että ajatus olisi naurettava, vaan siksi, että se huvittaa olemalla oikeassa. Voin melkein kuulla, miten toisen puolen lukijakuntaa aivoissa kehittyy kriittinen reaktio ja vasta-argumentteja. Ensin tietenkin helppoja ja ilmeisiä vastaväitteitä, ja sitten vaativampia kunkin ajattelukyvyn mukaan. Myönnän auliisti, että ajatus ei pidä paikkaansa joka suhteessa, kaikista näkökulmista tarkasteltuna tai aina ja iankaikkisesti. Yhtä kaikki se on oikeassa sen verran, että se jaksaa hymyilyttää.

Mitä tulee Ilkkaan, hän on yksi näitä varsin älykkäitä blogin pitäjiä, jotka keksivät suoraviivaisia ja hyviä perusteluja, joihin on vaikea keksiä vasta-argumentteja. Itse en heidän blogejaan viitsi lukea, koska useimmiten ne täyttyvät mielenkiinnottomista ja mihinkään johtamattomista umpikujista. Sitä paitsi heillä on tapana olla loogisia vain silloin, kun se sopii heidän argumentointiinsa. Ja silloinkin vain, kun premissit on valittu sopivasti. Heillä on mielipiteitä, ja he ovat taitavia vaatettamaan ne logiikan kaapuun.

Palaan vielä logiikka-aiheeseenkin ja pohdin, mitä loogikko sanoi, kun hän väitti edessään olevan pöydän olevan juuri se pöytä, joka hänen edessään oli, eikä mikään muu pöytä. Voisin myös miettiä, oliko filosofi Tuomaksella asiaa kehitellessään erittäin loogisen ymmärryksen vyöhykkeen taiteilijan teon ympärille tämän tapettua kissan kohua herättäneessä videoteoksessaan. Ja kyllä: en muista taiteilijan nimeä, enkä ole edes varma, oliko filosofin etunimi Tuomas.

Ihmisen uusi blogi

Päätäni särkee. On siis sopiva hetki aloittaa uusi blogi.
Kirjoitin taannoin blogia "oivallus" blogspotissa, mutta heitin sen bittien roskalaatikkoon syystä tai toisesta teksteineen karvoineen. Nyt kun aloitan uuden, on tuon erinomaisen nimimerkin ottanut käyttöön joku toinen - kaikki kunnia hänelle oivalluksesta.

Tarkoitukseni on kirjoittaa eteen tulevia ajatuksia aiheesta kuin aiheesta. Toivon välttäväni blogeille tyypillisen egoismin, aina oikeassa olemisen kuvitelmat ja tavanomaisen tyhjänpäiväisen löpinän. Mahtaako blogi tosin olla lainkaan oikea blogi ilman näitä elementtejä?

Otan blogilleni nimen ja nimimerkin, joka viittaa älyyn, koska älykkyysosamääräni on testissä osoittautunut erittäin korkeaksi. Se on yksi ominaisuus, jota vasten ajatuksiani voi peilata, ja olen varma, että se näkyy kirjoituksissani sekä hyvässä että pahassa. Itse olen älyn suhteen optimisti. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole kirjoittaa mitään älykästä, pois se minusta. Todellinen pyrkimykseni on kirjoittaa tekstejä, jotka ovat näköisiäni sekä sisällöltään että muodoltaan.

Saatan olla suuressa älykkyydessäni itserakas ja omahyväinen, mutta ymmärrän kyllä olevani vain yksi ihmisapina muiden joukossa. Ihminen on käsitykseni mukaan vain sangen rajoittunut apina, jolla on hieman ylivilkas mielikuvitus. Tai kuten asian joskus olen muotoillut: ainoa ongelmani on siinä, että ihmiset ovat niin pirun tyhmiä, sekä toisaalta siinä, että olen ihminen.

Olen varma, että palaan vielä aiheeseen ihminen, mutta tältä erää riittäköön.