Kesä herättää nukkuvan lapsellisen seikkailijasielun, joka haluaa kokea jotain jännittävää. Tietysti se vuorottelee keski-iän kanssa, jonka mielestä elämä on jo jokseenkin ohitse, eikä mitään ole enää nähtävissä saati tehtävissä.
Keski-ikäisillähän on toki vaihtoehtoja seikkailujen suhteen, voi vaikka ryhtyä seksiseikkailijaksi ja jahdata toteenkäymättömiä fantasioitaan, jotka eivät edelleenkään toteudu. Tai sitten voi ostaa moottoripyörän ja tuntea hetkellistä vapautta kiitäessään tien pintaa.
Joka tapauksessa kesä on fantastinen vuodenaika; kaikki on vihreää ja eloisaa. On seikkailua jo pelkästään mennä metsään tai rannalle, kävellä ympäriinsä puiden lomassa tai katsella vettä. Sielu ainakin tykkää.
Ehkä teen tänä kesänä omani näköisiä juttuja. Kuljetan vaikka viskipulloa epätodennäköisiin paikkoihin, joissa istuskelen, otan vähän valokuvia ja koitan olla välittämättä siitä, ettei siinä ole mitään ideaa.
Tärkeisiin asioihin siirtyäkseni, leikkasin partaani ja viiksiäni sangen runsaasti. Liiankin runsaasti, ei jäänyt edes vahattavaa viiksien kärkiin. Sain päähänpiston tällaiseen nähtyäni itsestäni ottamani valokuvan kymmenen vuoden takaa. Siinä partani oli siisti ja lyhyt. Ja näytin nuorelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti