lauantai 29. maaliskuuta 2008

Voiko olla ilman väkivaltaa?

Kaksi asiaa tuntuvat olevan kulttuurissamme tai kenties kaikissa inhimillisissä kulttuureissa ylitse muiden: seksi ja väkivalta. Ehkä ne korostuvat sitä enemmän, mitä suurempi aineellinen hyvinvointi vallitsee.

Nämä kaksi asiaa ovat mielenkiintoisella tavalla erilaisessa asemassa: seksin avointa esittämistä paheksutaan, mutta seksiä ja seksikkyyttä pidetään muuten tärkeänä, kiehtovana ja yleisesti ottaen positiivisena asiana. Väkivaltaa taas näytetään valtamediassa erittäin paljon ja varsin avoimesti, vaikka sitä periaatteessa ei pidetä hyväksyttävänä eikä missään tapauksessa positiivisena asiana.

Väkivalta on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen aihe. Yksi aspekti on tämä periaatteellinen paheksuminen, joka ei käytännön tasolla kuitenkaan konkretisoidu. Jollain tasolla väkivaltaa pidetään hyväksyttävänä, vaikka sitä ei suoraan sanota. Siitä kertoo suhteellisen lievä rangaistuskäytäntö ja rikosnimikkeet. Jos lyöt puukolla kadulla vastaantulijaa, syyllistyt kenties lievään pahoinpitelyyn, mikäli vastaantulijalla on tuuria eikä saa pysyviä vammoja. Uhrilla saattaisi olla kuitenkin huonompikin onni, ja hän voisi heittää henkensä. Puukottajan näkökulmasta teko on kuitenkin sama: hän löi puukolla vastaantulijaa. Rikoksen asteen määrittelee siis seuraamukset, eikä varsinainen teko. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että väkivaltaa itsessään ei pidetä erityisen vakavana.

Oli miten oli, väkivaltaa on televisio ja tietokonepelit pullollaan. Omat mieltymyksenikin vaikkapa elokuvien suhteen laittavat hyvin tehdyt väkivaltaiset toiminelokuvat toiselle sijalle heti rauhallisten ja tunnelmallisten sielun- ja muuta maisemaa kuvaavien leffojen jälkeen; Bagdad Café esimerkkinä ensimmäisen sijan elokuvista. Tässä mieltymyksessä taitaa olla kyse jonkinlaisesta voimannäytöstä. On hienoa, kun Arnold tinkimättömästi kaikessa voimantunnossaan lasauttaa pahiksiin reiän jos toisenkin. Tai kun 6000 hevosmiehen sotajoukko karauttaa täyttä laukkaa örkkilauman kimppuun kuolemaa huutaen.

Silloin tällöin syntyy julkista keskustelua television ja pelien väkivallan vaikutuksista ihmisiin. Yleensä todistellaan, ettei ole mitään näyttöä mistään negatiivisista vaikutuksista. En osaa sanoa, millaisia vaikutuksia sillä on, mutta siitä olen varma, että tavalla tai toisella tämäkin väkivalta ihmisiin vaikuttaa. Jos se ei vaikuttaisi, miksi niistä ylipäätään oltaisiin niin kiinnostuneita?

Aiheessa olisi vielä paljon kaluttavaa, mutta tältä erää lopetan pohdiskelun seuraavaan visioon: millaista olisi, jos mediassa ei esitettäisi lainkaan väkivaltaa? Entäpä millaisia ihmiset olisivat, jos heitä ei väkivalta lainkaan kiinnostaisi? Olisiko se mahdotonta? Miksi ihmiset eivät voisi elää ilman väkivaltaa? Voisiko olla niin, että tulevaisuudessa väkivalta tulee tarpeettomaksi?

Ei kommentteja: