sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Uutta puuhaa

Musiikkiharrastus inspiroi muuhunkin kuin musisointiin. Huone, jossa harjoittelen soittamista, on usein kylmä muulloin kuin kesäisin, ja koska kohmeisilla sormilla soittaminen ei tunnu mukavalta, ajattelin, että kynsikkäät olisi kivat. Ne ovat sellaiset neulotut sormikkaat, joissa sormien päät jäävät näkyviin. Olen ennenkin ollut aikeissa opetella neulomista, joten tämän pienen motivaatiolisän sysäämänä päätin kokeilla ja ostin bambupuikot kokoa 3,5 sekä lankakerän.

Nettiohjeiden mukaan opin tekemään alkusilmukat ja siitä sitten oikein ja nurin neulotut silmukat. Opettelin ensin neulomaan suoraa tasaista neulosta. Neuloin muutamia rivejä ja purin ja neuloin taas ja purin. Samalla mietin millaiset käsineet tekisin. Päädyin kynsikkäiden sijaan tekemään kämmekkäät (tumput, joissa sormien päät jäävät näkyviin), koska olin aloittelija enkä halunnut alkaa heti sählätä sormien kanssa. Lisäksi ajattelin, että kämmekkäiden kanssa soittaminen olisi helpompaa, koska sormet ovat vapaammin.

Ystäväni ohjasi minut katsomaan http://www.ullaneule.net sivulta erilaisia ohjeita. Katselin kämmekkäitä, mutta mikään ei sellaisenaan tuntunut ihan sopivalta. Olen joskus aika kärsimätön ja opin käytännössä tekemällä paljon paremmin kuin ohjeita lueskelemalla, joten aloin vaan neuloa putkimaista muotoa. Toki katsoin, montako silmukkaa suurin piirtein olisi sopiva määrä. Tässä arvioni meni hieman pieleen, joten jonkin matkaa neulottuani purin ja aloitin alusta vähemmällä silmukkamäärällä.

Olin lukenut, että joustinneuletta syntyy kun neuloo vuorotellen oikein ja nurin. Kokeilin tätä, mutta tyhmyyttäni en tajunnt, että joka kerroksella oikein ja nurin tulisi olla samassa kohtaa eikä suinkaan limittäin, kuten tein. Ilmankos joustinneuleeni ei muistuttanut joustinneuletta. Myöhemmin kuulin, että tuollaista nimitetään helmineuleeksi. Se ei kuitenkaan haitannut, koska näytti hyvältä kuitenkin.

Peukalon tekemiseen tarvitsin lisäohjeita. Ystäväni näytti ihan käytännössä, miten peukalokiilan lisäsilmukoita voi tehdä. Peukalon tyvikin tuotti hieman huolta, mutta ohjeiden mukaan siitäkin selvittiin. Kämmenosaan kokeilin sitten sitä oikeaa joustinneuletta.

Kun ensimmäinen kämmekäs oli valmis, toisen tekeminen olikin jo melko helppoa, vaikka symmetrian aikaansaamiseksi piti jonkin verran miettiä tehtyjä kuvioita. En ollut myöskään laskenut tarkkaan, montako kerrosta mitäkin kohtaa olin tehnyt, joten piti vertailla ja arvioida suurin piirtein.

Lopputulokseen olen tyytyväinen lukuunottamatta vasemman kämmekkään liian kireäksi tullutta päättelyä.

Ei kommentteja: