sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Mind the Gap

Kävin lyhyellä työmatkalla Lontoossa. Saapuessani luonnollisesti satoi, joskin sade meni melko nopeasti ohitse ja iltapäivästä iltaan asti oli selkeää ja varsin miellyttävää.

Lontoossa en ole aiemmin käynyt ja olin aika tavalla myyty tuosta kaupungista. Kevät on siellä jo pitkällä ja puissa lehdet. Sää oli vaihteleva ja ilmasto miellyttävän raikas. Westminsterin lähettyvillä tuntui autojen tuottamat saasteet ilmassa, mutta toisaalta Tampereen Hämeenkadulla tai Hämeenpuistossa on kevätpölyjen ja ruuhkien aikaan vielä pahempaa.

Maanalainen on erinomaisen toimiva kulkuväline, vaikka iltapäiväruuhkaa ei voi klaustrofoobikoille suositella. Kaiken kaikkiaan tuossa kaupungissa on liikkumisen edellytykset järjestetty tavalla, josta voi Tampereen autohegemoniassa vain haaveilla - myönnettäköön kuitenkin, että TKL:llä on sentään ihan kohtuullisesti toimivat reitit. Ja onhan Tampereella ajankohtainen "pitkä tunneli" -suunnitelma, joka ei ole edes ainoa liikennettä haittaava kehitysidea. Täytynee vain toivoa, että rahoitusta ei tähän idiotismiin löydy, vaikka pahalta näyttää.

Pyöräteitä tosin ei Lontoossakaan ollut joka puolella ja pyöräilijät nuohosivat varsin rohkeasti katujen reunoja. Jalankulkijat eivät juurikaan välittäneet punaisista valoista; jos autoja ei tullut, yli mentiin valoista riippumatta. Toisaalta autoilijatkaan eivät erityisen varovaisia jalankulkijoiden suhteen olleet.

Ilmapiiri Lontoossa tuntui erittäin miellyttävältä. Johtuisiko katukuvan kirjavuudesta? Peribrittiläiset sukujuuret ovat selvänä vähemmistönä ja kaikkia värejä oli kiitettävästi edustettuina. Oli miten oli, tuohon kaupunkiin aion mennä toistekin.

Ei kommentteja: