Aamulla kävellessäni kovassa pakkasessa tunsin pääni hieman pehmoiseksi. Saksofonilaukun kantaminen edellisiltana sai hartiat jumiin ja verenkierto aivoihin asti ei ollut täysin soljuvaa. Niinpä mieleeni tuli tyhmiä kysymyksiä, joita pohjusti Wittgensteinin lausahdukset; maailmaa on kaikki se, mikä on niinkuin se on. Maailma on tosiasioiden, ei olioiden, kokonaisuus.
No niin. Kielen käsitemaailmassa näin tietysti on. Vaan mitä ovat tosiasiat yleisesti ottaen? Onko abstraktio tosiasia? Yleensä tosiasiaksi varmaankin hyväksytään kokemassamme fyysisessä todellisuudessa konkreettisesti havaittavat asiat. Kuten kadulla kävelevä ihminen. Tai loogikon pöytä, joka on ilmaistavissa täsmällisesti osana maailmaa. Entäpä sitten sadut ja tarinat, fiktio, joulupukki? Ehkä voimme tyytyä siihen, ettei ole olemassa sellaista henkilöä, joka asuisi korvatunturilla ja jakaisi jouluisin lahjoja kaikille maailman lapsille.
Joulupukki kuitenkin on olemassa satuna ja ihmisten mielissä. Onko se silti epätosiasia? Mitä ovat epätosiasiat? Jos ne eivät kuulu maailmaan, joka on tosiasioiden kokonaisuus, mihin ne kuuluvat? Voinee joka tapauksessa sanoa, että on tosiasia, että on tarina joulupukista, ja että siinä tarinassa joulupukki on tosiasia. Joulupukki on siis tosiasia jossain, fiktiossa, saduissa, elokuvissa, eräänlaisissa virtuaalitodellisuuksissa.
Mitä nuo virtuaalitodellisuudet sitten ovat? Missä ne sijaitsevat tässä tosiasioiden kokonaisuudessa? Entä jos ajatellaan asiaa toiseen suuntaan: missä kokonaisuudessa tuntemamme tosiasiat sijaitsevat? Ovatko ne jonkun kokonaisuuden fiktiota? Onhan muotia sellainen ajatus, että maailmankaikkeus on simulaatio, virtuaalitodellisuus jo itsessään tms. Henk.koht. olen sitä mieltä, että ajatus on typerä. Ei siinä mielessä, etteikö siinä ole jonkinlaista ideaa ja etteikö se osuisi oikeaan suuntaan sellaisessa 180 asteen haarukassa, kun puhutaan käsitteillä, jotka ovat merkityksettömiä ja pelkkää sanahelinää. Hieman selvemmin sanottuna: ajatus on yhtä hyvä kuin ajatella nk. alkuräjähdystä räjähdyksenä.
No, tässä ei päästy puusta pitkään, kunhan tuli mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti